Kulttipunkbändi Rattus vietti pitkään hiljaiseloa ja sitten vuonna 2005 yllätti ja julkaisi bändin nimeä kantavan albumin. Musiikki tyyli oli HC-punkista vaihtunut enemmän rockimpaan suuntaan ja hyvä niin. Tällainen punk on sellaista mistä minä tykkään. Laulajan äänikin tulee paremmin esille kun laulaa puhtaasti eikä örise niin kuin ennen. Suoraviivaista soitantaa, ihan hyvät sanoitukset ja persoonallinen lauluääni. Mitä sitä muuta punkbändiltä kaivattaisiinkaan?
TOP-3 biisiä: Minä/minä, Tatuoitu, Laatikosta laatikkoon
Levyltälainattua:
"Sä et ehkä ollut siinä jonossa jolla hopealusikka on suussa."
2 kommenttia:
Niin siitä laulajasta, Jakehan ei köskaan "örissyt", vaan tuo örisijä oli neljäs jäsen Annikki.
Kiitos kun sivistit minua. Tässä sen taas näkee miten vähäinen loppujen lopuksi on minun tietämykseni bändeistä joita kuuntelen.
Lähetä kommentti