keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

No Doubt: Tragic Kingdom

Ysärimusiikkia. No Doubtin Don't Speak oli yksi niitä yhdeksänkymmentäluvun biisejä, jotka jäi mieleen. Olenhan elänyt lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni yhdeksänkymmentäluvulla. Kun sitten kirpparilla näin levyn, niin päätin sivistää itseäni ja tutustua millainen on kokonainen levy No Doubtin musiikkia. Sanoitukset pyörivät ihmissuhteiden parissa, niin kuin popissa yleensäkin. Musiikki on mukavan pirteätä. Vähän sellaista reggaemaista. Sanotaanko tätä nyt Skaksi? Ei muuten mitään huonoa. Pidän Gwen Stefanin äänestä vaikka ymmärrän kyllä että se saattaa joissakin aiheuttaa inhotusreaktion. Minussa ei. Mukavinta bändissä on se että ovat itse tehneet biisit ja soittavat oikeita soittimia eikä mitään tietokoneella tehtyä huttua, niin kuin nykyajan popbändit.

TOP-3 biisiä: Don't Speak, Just A Girl, Sixteen

Levyltälainattua:
"Let's make end to this sad sad song."



Tiesitkö: Bändin pianon soittaja ja kappaleiden tekijä Eric Stefani jätti yhtyeen ja alkoi piirtämään Simpsoneita.

Ei kommentteja: